Vauvauvauvau lähen huomenna. Reissu alkaa, eka etappi Rovaniemi. Sitten Helsinkiin. Sitten Amsterdamiin. Sitten Kuopioon. Vau. Huh.
Fiilistelin tänään kotikylän kauneutta. Läikkyviä revontulia, kalpeita katulamppuja. Hiljaisuutta.
Tänään heitin myös paljon asioita roskiin, pois silmistä ja mielestä. Kodista irtaantuminen alkaa tuntua yhä todellisemmalta, koska vanhassa huoneessani ei pikkuhiljaa ole jäljellä muita näkyviä merkkejä musta kuin valokuvia. Tavaroita läpikäydessäni törmäsin pieneen, tyhjään korurasiaan, jonka sain kesällä. Kurkkua alkoi kuristaa. Laitoin sen sisään pöllöriipuksen, ettei se olisi niin surullinen.
Telkkari tarjoaa kerrankin elämyksen, kun Love Actually tulee (ajankohta on kyllä outo). Ah överihemppistelen tälle niin. Muistan kun katsoin sen ensimmäisen kerran, melko yllättävässä seurassa tosin, mutta silti aivan kivassa. Nyt katson sitä yksin ja silittelen Vilin maailman pehmeintä turkkia.
Huominen jännittää mua vähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti