sunnuntai 19. helmikuuta 2012

And stuff is like we yeah?

Ulkona tuuleepi. Asuntolan seinät vinkuvat inhottavasti, täällä on myös melko viileää. Ja hiljaista, ennen kaikkea. Kahden päivän hyvin ansaitun juhlinnan jälkeen on ihan semimukavaa oleilla taas.


Mutta voi hurja kuinka muhun iski ikävä. Katselen kuvia, uusimpia sekä myös vanhempia. Mietin, kuinka mahtavia ihmisiä mulla onkaan ympärillä, ja miten kaikki vaan alkavat pikkuhiljaa, yksitellen katoilla kuka minnekin. Filosofoin jo aiemmin illalla, miten mun mielestä muutoksessa, positiivisessakin sellaisessa, on usein mukana haikeutta. Oon innoissani kaikesta, samaan aikaan tavallaan toivon, että jotkin asiat pysyisivät sellaisinaan.


Tuntuu, että tekisi mieli olla jonkun kanssa. Sellaisen, joka puhelisi vain, niin että mun tarvisi vain kuunnella. Painaa pää rintaa vasten ja kuunnella sykettä. Se ääni on yksi parhaimmista.


Sain kuulla saunassa mielenkiintosia asioita. Niistä tuli hyvä mieli, ja toisaalta, äärettömän paha mieli. Olisi ollut kiva tietää vähän aikaisemmin. Mutta no, enivei, I've been loved, ilmeisesti enemmän kuin koskaan ite tajusin


TOSI turhauttavaa koittaa kirjoittaa yhtään mitään näin kankeissa fiiliksissä. Ootan vaan, että huomenna olisin skarpimpi ja jaksaisi lähteä lenkille ja salille ja nyrkkeilyyn vielä illalla. Kroppa on niin jumiutunu tanssimisesta ja riehumisesta ja epämääräsistä nukkumapaikoista, että melkeen kuulen kuinka olematon lihaksistoni vaatii saada fyysistä rasitusta ja virtaavaa verta.


Huomenna aion liikkumisen ohella myös nukkua. Nyt ei huvita, hengailen hereillä niin kauan kun pystyn ja nukun niin pitkälle päivään kuin huvittaa. En ikinä tee niin, koska tulee vähän syyllinen olo. Tällä kertaa annan itelleni kuitenkin luvan siihen. Kunhan kerkeän illaksi kehoilemaan.


Ei mutta. Voisin kyllä nukkua. Mutta pitää muistaa, miten


sinä laitoit Light My Firen soimaan
minä juoksin ja huusin
sinä halasit ja pyöräytit minut ympäri
ja lauloit
laulettiin

You know that it would be untrue 
You know that I would be a liar 
If I was to say to you 
Girl, we couldn't get much higher 

The time to hesitate is through 
No time to wallow in the mire 
Try now we can only lose 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti